Niinhän siinä sitten kävi, että loistavan Areenaliigan jälkeen käteen kaudesta ei jäänyt edes sitä ilmaista saunailtaa. Spekulointi on turhaa ja asioiden pyöritteleminen jätetään naisille.

Aika vierii ja maisema vaihtuu, osta lada! Kuusi kautta nelosdivaria ja lukuisia persoonia, niin joukkuehan on East Stars. Muistan sen ensimmäisen kauden hyvin, kun Starat olivat juuri nousseet vitosesta ja ehkä jonkinmoinen "menestyskrapula" oli havaittavissa, näin savolaisen muailman silimin. Yksi asia teki suuren vaikutuksen, joka oli joukkueen yhteenkuuluvuus. Tällaista en ollut ennen kokenut, koska juniorisarjoissa verenmaku suussa-kilpailutilanne oli se tärkein ja mikäli olit tämän asian oikein sisäistänyt, niin sait peliaikaa. Nyt oli aivan toisin, ihan kuin olisi tullut mummolaan lihapullia syömään. Oma ensimmäinen peli oli vuoden 2004 kesäliigassa ja mitään muuta en muista siitä, kuin sen että helevetin huono happi oli! :D Ehkä vuoden pelaamattomuus hiukan vaikutti, mutta ei kuitenkaan kovin merkittävästi, koska tehojakaan tullut. Muistan hyvin kuitenkin hovikyydin Manskulta hallille. Kyydissä oli kaikkien aikojen pistepökäle-pelimies Pelle ja agitaattori T. Johansson. Äiti olisi tässä vaiheessa sanonut, että vieraiden kyytiin ei mennä, mutta tunsin oloni jotenkin turvalliseksi ja päätin hypätä kyytiin. Tämä kyyti oli kaikelle alku ja jossain määrin myös itselleni uusi uran alku taas salibandyn parissa.

Siinä vierähti sitten eka kausi 2004-2005, ihmetellessä aikuisten divaritouhuja ja erityisesti pelien välissä tapahtuvaa kaljankiskontaa, jota en vielä tänä päivänäkään ole ymmärtänyt.  Näin jälkikäteen ajateltuna tänä vuonna oli mielestäni eniten säröjä ja kuppikuntia koko Stars-historian aikana, näin voisin väittää. Tuloksellisesti tämä kausi on ollut kuitenkin paras. Joukkueessa oli sopiva ikärakenne ja muutama nuorempi jannu. Keski-ikä huiteli tuolla jossain 27v. korvilla.

Kaudelle 2005-2006 joukkueessa tapahtui suurin muutos koko Stars-historian aikana. Joukkueessa vaihtui melkein kentällisen verran ukkoja ja ehkä jossain määrin ristiriitaisimmat, mutta hyvät pelimiehet siirtyivät sivuun. Tällöin joukkueeseen liittyivät herrat Kimmo Kinnunen, Kimmo Laitinen, Ville Palosaari, Hencca Sansund ja jossain vaiheessa Vosse Forsberg. Täytyy vain ihmetellä näin vuosien jälkeen, että miten hyvin onnistuttiin treidaamaan ihan puskista näin kovia pelimiehiä ja ennen kaikkea sitoutuneita. Tästä alkoi myös ruotsalaisuuden vallankumouksellinen ajanjakso, Pellekin uskaltautui tulla tre kronorin paita päälle hallille hymyssä suin.

Kausi 2006-2007 oli itselleni erityisen murheellinen, kun siviilitoilailut pitivät lähes koko kauden miehen sivussa. Tällä kaudella alkoi myös ikuinen taistelu putoamista vastaan ja putoaminen oli NIIN lähelllä, että kovin moni ei edes ymmärrä miten lähellä se oli! HUH HUH! :D

Kaudelle 2007-2008 tapahtui muutoksia, kun Jippo Laitinen teki kaikkien yllätykseksi siirron kolmoseen ja herrat Hannu Nissinen, Öljy Nissinen ja Arska Ottelin tulivat jengiin. Kova kolmikko, joka toi järkeä pelaamiseen ja kouhotusta vähemmälle. Tämän vuoden tapahtumista ei ole kovinkaan tarkkaa tietoa, mutta loppukausi taisi mennä aika voittoisissa merkeissä ja tippumiselta säilyttiin sen ansiosta.

Kausi 2008-2009 sai erittäin kriittistä palautetta heti kauden alkaessa, kun Jippo Laitinen treidasi Ville Palosaaren Gospeliin. Tällä kaudella Jippo Laitinen palasi reilun vuoden mittaisen reissun jälkeen vieraista kotiin, noin kauden puolivälissä. Tällä kaudella ehkä alkoi eniten näkyä nuorempien pelaajien esiinmarssi.

Kausi 2009-2010. Suuret puheet - pienet teot, kuvastat parhaiten tätä kautta. Stars-historian kovin runko ja kaiken piti olla pedattuna valmiiksi nousulle. Treidaukset Aba Torkkola, Kimmo G. ja Päkä Pärkkä toivat laajuutta runkoon entistä enemmän. Heti kauden alkaessa saimme kuitenkin erittäin kylmää kyytiä, kun varma 15 maalin mies, Kimmo Laitinen särki polvensa ja kausi siinä. En halua jossitella asiaa sen enempää, mutta Kimmon poissaolo näkyi pahemmin mitä olin osannut kuvitellakaan. Kausi 2009-2010 oli muutoksien vuosi, niin peluutuksessa ja monessa muussakin asiassa. Monella oli varmasti kauden alkaessa kysymysmerkkejä, että mitähän tästä tulee ja tippuminen tuli. Vuosien taistelu päättyi ja enempää emme ansainneet. Paljon kysymysmerkkejä ja uudelleen kysymysmerkkejä. Suurimmat tekijät itse näen kuitenkin siinä, että joukkueen identiteetti kärsi liikaa ja tuttu turvallinen pelataan pelataan meininki oli poissa. Ehkä tämä kipsasi osaa jengiä ja toinen tärkeä seikka, jota ei voi sivuuttaa oli joukkueen ikärakenne, joka näkyi valitettavan usein kaudella.

Kausi 2010-2011 tulee olemaan Stars-historian haasteellisin. Joukkue tulee kokemaan rajuja muutoksia ja ennen kaikkea suurin muutos on pelillisellä puolella. Vanhojen Stars-ratsujen on jälleen noustava isompaan rooliin ja kantaa vastuu peleistä. Starat eivät koskaan tule kuolemaan ja henki elää aina ;)

Ennenkuin voidaan puhua peleistä, niin taustojen pitää olla aina kunnossa. Tästä suuri kunnia Mikelle, Pippurille ja Pellelle. Ilman heidän suurta paloa Staroja kohtaan jengiä ei olisi. Tätä asiaa ei kannata kenenkään unohtaa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, no varmaan lapsia ja muita hienoja hetkiä kaikille meistä. Nyt on kuitenkin uusien haasteiden aika ja toivottavasti tulevaisuus tuo elämyksiä myös Staroissa vielä...

Raapan kootut kommentit hiljenee ja utzbekistanin reportti vaihtaa maisemaa.

ps. Siellä missä kiviä ja soraa, siellä kuuluu sanonta kiviä kiviä taskuun!